Kaikki asiat on muuttunut niin hirveesti neljän vuoden sisällä. Suurin osa neljän vuoden takasista ihmisistä on kadonnut mun elämästä. Haikee olo. Tajusin tän kaiken jotenkin konkreettisemmin nyt kun luin neljän vuoden takasia kirjotuksia. Neljän vuoden sisällä oon eronnut, alkanut seurustelemaan eri henkilön kanssa, muuttanut kolmelle eri paikkakunnalle, valmistunut ammattiin ja tehnyt isoja virheitä. Oon menettänyt näinä vuosina hyvänlaatuisen naiviuden ja sinisilmäsyyden. 

Välillä en meinaa enää tunnistaa itteeni nykysen luonteen ja ajatusmaailman alta. Löydän itestäni nykyään paljon kyynisyyttä ja se ei ole hyvä juttu.

 Sain nyt tällä ja viime viikolla viettää aikaa pitkästä aikaa mun vanhempien ja sisarusten kanssa, niiden seurassa meen automaattisesti siihen monen vuoden takaiseen itteeni ja siitä mä pidän. Se on se ihminen johon haluaisin pyrkiä takas. Mutta nää kokemukset vuosien varrelta on muokannut mua sen verran että en enää muissa olosuhteissa pääse entiseen minttuun. Välillä haluaisin unohtaa teot joita oon itse tehnyt tai mulle on tehty.