Isosisko tuli tänään tänne. Harmi vaan et lähen jo la kaverille et ei keretä olla yhes kunnol ku vaan huomen.
Se tuli just sopivaan aikaan meinaan kotona on taas vaihteenvuoks ollu semmonen tilanne etten ois kestäny enää kovin kauaa ilman sitä.
Pari kertaa viikossa/kuussa on semmonen tilanne et tuntuu etten enää jaksais täällä.
En näytä perheelle et mua sattuu niinkuin en kellekkään, mut niin se vaan on.
Joudun tehä paljon et saisin kyyneleet pidäteltyy ja pahimmassa tapauksessa joudun vessaan menee henkee haukkoo et se tasaantuis.
En mä voi tästäkään tilanteesta kellekkään kavereille kunnolla kertoo. Yhelle oon yrittäny, mut en halua turhaa sääliä ja se sano et oon liian kiltti joissain asioissa.

Mut joo lähen saunaa ku toi tyttö meni jo sinne. Ü