Mun on vaan pakko sanoo kuinka mua pelottaa meijän suhteen puolesta. Ja se viellä et se ei halua ymmärtää et kaikki ei oo okei. Mua vaan pelottaa vaikka tiiä et se rakastaa mua. Koska siitä ei oo kysymys. Vaan siitä et onko meijän rakkaus tarpeeks vankalla pohjalla et se kestää tämmöset vaiheet jos niitä tulee useita.Pelottaa ku ei enää olla niin paljo yhessä. Ennen oltiin joka päivä aina ku oli mahollista. Mut toisaalta se johtuu tästä vaiheest et ei olla niin paljoo yhes. Tai no musta. Mä välttelen tyhmästi vaikka se vaan pahentaa tätä tilannetta.

Täl hetkel tuntuu et rakkaus vaan satuttaa

Koulussa on normaalia. Paljon oon ollut poikapuolisten kavereitten kanssa ja en tiiä et oonko niin pöhlö et yritän vaan tehä pojan sillä mustasukkaseks.

Niin lapsellista että. Mut näköjään mä oon.