Mä: "Mulla loppuu huomenna peruskoulu"
Äiti: "Nohyvä. Muista sit kastella noi kukat päivittäin"

Ootin koko ajan ennen kuin ne lähti et äiti tulis onnittelee huomista koulujen loppua tai harmittelee sitä et ne ei tuu kevätjuhlaan, mut viimeset sanat oli et heippa pitäkää huolta itestänne.
En oo moneen vuoteen ollut riippuvainen mun vanhemmista, mut jotenki oisin halunnut et ne ois huomenna siellä juhlassa. Tää on eka isompi saavutus mun elämässä. Jotain josta oon selvinnyt ihan kivasti läpi. Rippikoulua ku en oo käynny.
Porukat ja kaks pikkusiskoo lähti siis Hesaa serkun lakkiaisiin. Ne käy sit myös mokillä ja näin ja on siel pari päivää. Ei mua pahemmin kysytty ees mukaan, mut en varmaa ois lähtenykkää ku ohan se ihan suhtkoht iso juttu et pääsen peruskoulusta ja viel kivempaa on se et pääsee juhlimaan kavereitten kaa.

Ja sunnuntainahan varmaan oon menossa pojan luo ja sitä en ois missää nimes halunnut jättää väliin. Aika iso ikävä ja niin paljon juteltavaa, naurettavaa ja muuta ällönlöllö söpöstelyä.<3<3 En tiiä monta päivää oon siellä. Ehkä kaks yötä, ehkä viikon? Ei voi tietää. Sen verran mikä hyvältä tuntuu.
Tosin mun kaks vuot nuorempi pikkusisko jäi myös kotiin ja se ei viihy yksin öitä niinkuin mä. Eli saattaa olla et isosiskon velvollisuudet rajottaa siellä oloa.

Ei mun ollut tarkotus kirjottaa pojasta vaan siitä et olo on vähän pettynyt. Toisten vanhemmat tulee juhlan jälkeen onnittelee niitä ja tiedän et mulle ei ees soittoakaan tuu.

Viime aikoina oon ollut ihan liian väsynyt. Joka päivä oon nukkunut aika monta tuntia koulun jälkeen.
Pitäis varmaan sinne lääkäriin alkaa mennä niinkuin se terkkari sano et jos alkaa tulee mun elämää haittaavia oireita.
Perkeleen hemoglobiini. Miks sä et voinnu nousta vaan entisestään laskee mun parin kuukauden rauta tehokuurilla?
Anemia..