^
Satuin taas lukemaan aiksempia kirjotuksiani ja tossa on mun tasan vuoden takainen kirjotus. Tuntu hassulta lukea sitä. Tasan vuos sit olin ollu taas menos vähä joka suunnas, ja vähä joka suuntaan oli sutinaa. Sillon tuntu oudolta ajatus et Poika (ex) tulis samaan kouluun mun kanssa. Mietin että miten tulisin kestää sen.

Ja vuos ton jälkeen mä en oo menossa joka suuntaa ja vähä joka suuntaankaan ei oo sutinaa. Mähän asun avoliitossa ja himmaillaa aika paljo kahestaan. Ja nyt se Poika (ex) on samas koulus ja kyllä mä sen kestän. Se kyllä tuntuu välillä oudolta, pakko myöntää. Poika istumassa ruokalassa vastapäätä mua ja hymyilemässä mulle. En tiiä tuntuuko välillä se hymyileminenki väärältä, ihan kun kuviteltais et mitään ei ois tapahtunu.. En oo kellekkään kaverille kertonu koulul et ollaan seurusteltu. En halua puida sitä asiaa niitten kanssa. En tiiä kai se on mulle vieläki aika arka paikka. Ero oli aika rankka varsinkin kun kumpikaan ei sitä halunut, vaan se oli lähinnä olosuhteiden pakottamaa.

Jännä miten asiat voi muuttua vuodessa niin paljon. Rakastan elämää nyt, mut toisaalta välillä kaipaan tota suunnittelemattomuutta mun tekemisissä, mut se ei vaan käy päinsä. En voi vaan ajatella itteeni, kun me käsitys on jo syntynyt.