Tänään oli aivan tommonen päivä.^

       Eli toivoa saa et tästäki ongelmast on kohta selvitty. Onneks ei kestäny tää vaihe tätä kauempaa.

Koulussa oli semmosta normaalia. Eli ei sinäänsä mitään jännittävää tapahtunu. Muuta ku et tuli semmonen tílanne eteen jossa huomasin erään henkilön loukkaantuvan. Kuiteski semmosta leikkimielist merkkiä olin antanu sen suuntaa ja sit ku selvis et oon vielläki varattu niin kuin keväälläkin, niin se meni vähän vaikeeks. Mut ei mitenkään pahasti. Ehkä se olis halunnu et meijän leikist tulis joskus totta.

Harkatkin oli tossa just ja ihan ok:t oli. Polvi vaan on nykyään niin arvaamaton, että pelottaa aika paljonkin. Sanoin valmentajalle et taidan pitää pari viikkoo taukoo joskus tässä ja et otan myös yhteyen siihen lääkäriin. Muutenki tuntuu et sen toisen valkun kanssa alkaa mennä sukset ristiin. Torjunta alkaa nykyään olla semmosta kohtalaista. Eli kiva, kiva.

Loppu keväästä tutustuin meijän koulusta paremmin semmoseen tosi ihanaan tyttöön. Nyt vois jo melkeinpä sanoo et ollaan ystäviä. Haluisin vaan tutustuu siihen paremmin koska niin aitoja, avoimia ja ihmisiä on harvassa. Koulussa vietetään paljon aikaa yhessä.

Ja mun parin vuoden takanen tuttu, yks poika jonka kanssa vietettiin yhtenä kesänä hirmusesti aikaa yhessä, on muuttanu tänne takas. Se nyt asuu yksin niitten perheen entises kämpäs. Ja senki kanssa on tullut aika paljon juteltua nyt.

Mun elämässä on paljon semmosia ihmisä jotka haluis viettää aikaa mun kanssa ja mä niitten kanssa, mut aika vaan ei anna myöten.