Mä oon ristiriitanen. Oon sosiaalinen, juttelen paljon ja muuta, mutta en osaa kertoa siitä miltä multa tuntuu. En tiiä et johtuuks se siitä kun en osaa luottaa ihmissuhteisiin ja ihmisiin. Jos jollekki avaudun, niin se meinaa sitä etten sillä hetkellä pysty useammalle ihmiselle avautumaan.

Yli vuoden mulla on ollut poika jolle puhua mun asioista. Nyt mulla ei oo poikaakaan, kun se lähti armeijaan. Parhaallekaverille pystyisin myös puhumaan, mut me ei nähdä kovinkaan usein kun ei asuta enää samalla paikkakunnalla. Joten tuntuu vähän orvolta kun ei ole ketään jolle voisin kertoa jos menee huonosti, jos oon jostakin asiasta epävarma jne..

En ees halua tutustua yleensä ihmisiin pintaraapasua enempää, tai jos tutustun niin en haluu et ne tutustuu muhun.