Liian ihana viikonloppu takana. Tämmösiä sais olla useemminki.
Kavereita, kavereita ja kavereita.<3
Olin koko viikonlopun yhessä paikassa jossa oli kavereita. Ne kaikki oli semmosia joita en varmaa vuotee oo nähny tai ainakaa kunnolla ollu niiten kanssa. Ja sit ku oli semmosia joita en ollu ikinä ennen nähny, niin niihin ystävysty ja oli ihanaa.
Perjantai ilta meni poikien kanssa kun muut oli nukkuu. Meillä oli tosi hauskaa ja tykkään ku tuun niitten kanssa niin hyvin juttuun. Kolmen/neljän aikaa yöl viel pistettiin sauna lämpeemään ja käytiin sit uimassa järves myös. Sinä yönä tai no aamuna sit kuuden aikaa menin nukkumaan.
Lauantaina heräsin jo kaheksalta eli vajaat kahen tunnin yöunet tuli. Lauantai päiväkin oli ihana ja tutustuin kunnolla uusiin ihmisiin, ja sain yhen hyvänhyvän ystävän ja se et voin sanoo siitä nyt parin päivän tuntemuksella noin on tosi paljo.
Ei sinäänsä siellä tapahtunut mitään kovin järkyttävää, mut jotain joka jälkeenpäin tuntuu aika jännälle.
Siel oli yks semmonen mun pari vuotta vanhempi kaveripoika jonka kanssa vietin ihan jonki verran aikaa. Oon tuntenu sen jo yli vuoden, mut nyt sillein paljo peremmin ja syvemmin tutustuttiin. Tuntu et se ymmärtää ja oli hyvä olo kun illalla se piti käestä kiinni kun molemmat ns. tuki toisiaan. En halua selitellä tarkemmin, mut voin sanoo et sain sen kosketuksesta voimaa ja tuntu itkun lomasta et asiat alkaa selkiytymään. Se mun käsi vaan jäi siihen sen käteen tunniks tai kaheks, ei mulla ollut silloin mitään ajantajua niin en voi muistaa.
Karkasin siitä tilanteesta jossain vaiheessa, kun en ollu valmis kohtaa sitä kaikkea.
Kavereitten kaa sit vietettii iltaa porukal ja nyt oli se yks hyvänhyvä uus ystävätyttökin mukana. Mut kuiteski se ilta pääty siihen et sen pojan kanssa neljän viiden aikaa käytiin monta kertaa kahestaan uimassa, saunottiin ja juteltiin kaikkea elämästä. Sinäkin yönä mentiin joskus kuuden jälkeen nukkumaan, ja taas nukuin parin tunnin yöunet. Tää päivä oli yhtä mukava kuin muutkin, ja nyt joki aika sit tulin kotiin.
Toi mun ja sen pojan käyttäytyminen saattaa kuulostaa oudolta, ja tytöt sit luuliki et meil on jotain.
Mut ei se semmosta ollut. Me annettiin molemmat toisillemme tukea ja nautittiin toistemme seurasta, ilman et oltais oltu kunnon isku päällä. Mä seurustelen ja mulla on se mun oma ihana poika joka on tärkeintä, en oo enää samanlainen kuin ennen, en siis alkanu sotkee mun nykyistä suhetta.
Siitä huolimat et oltiin pelkkii kavereita jäi jännä fiilis siitä yhessä olosta. Se ymmärs, ja on luonteeltaan niin samanlainen kuin mä.
Nyt saattaa kyllä yöllä uni maittaa, ja huomenna sit yritän päästä lähtee huomen pojan luo. Eli saattaa olla et ku oon siel viikon niin ei hirveesti postauksii tuu, tosin huomen viel päivittelen ennen kuin lähen ja siel voin myös vähä yrittää, kun poikahan tulee aina vasta kolmen jälkeen töistä.
Kavereita, kavereita ja kavereita.<3
Olin koko viikonlopun yhessä paikassa jossa oli kavereita. Ne kaikki oli semmosia joita en varmaa vuotee oo nähny tai ainakaa kunnolla ollu niiten kanssa. Ja sit ku oli semmosia joita en ollu ikinä ennen nähny, niin niihin ystävysty ja oli ihanaa.
Perjantai ilta meni poikien kanssa kun muut oli nukkuu. Meillä oli tosi hauskaa ja tykkään ku tuun niitten kanssa niin hyvin juttuun. Kolmen/neljän aikaa yöl viel pistettiin sauna lämpeemään ja käytiin sit uimassa järves myös. Sinä yönä tai no aamuna sit kuuden aikaa menin nukkumaan.
Lauantaina heräsin jo kaheksalta eli vajaat kahen tunnin yöunet tuli. Lauantai päiväkin oli ihana ja tutustuin kunnolla uusiin ihmisiin, ja sain yhen hyvänhyvän ystävän ja se et voin sanoo siitä nyt parin päivän tuntemuksella noin on tosi paljo.
Ei sinäänsä siellä tapahtunut mitään kovin järkyttävää, mut jotain joka jälkeenpäin tuntuu aika jännälle.
Siel oli yks semmonen mun pari vuotta vanhempi kaveripoika jonka kanssa vietin ihan jonki verran aikaa. Oon tuntenu sen jo yli vuoden, mut nyt sillein paljo peremmin ja syvemmin tutustuttiin. Tuntu et se ymmärtää ja oli hyvä olo kun illalla se piti käestä kiinni kun molemmat ns. tuki toisiaan. En halua selitellä tarkemmin, mut voin sanoo et sain sen kosketuksesta voimaa ja tuntu itkun lomasta et asiat alkaa selkiytymään. Se mun käsi vaan jäi siihen sen käteen tunniks tai kaheks, ei mulla ollut silloin mitään ajantajua niin en voi muistaa.
Karkasin siitä tilanteesta jossain vaiheessa, kun en ollu valmis kohtaa sitä kaikkea.
Kavereitten kaa sit vietettii iltaa porukal ja nyt oli se yks hyvänhyvä uus ystävätyttökin mukana. Mut kuiteski se ilta pääty siihen et sen pojan kanssa neljän viiden aikaa käytiin monta kertaa kahestaan uimassa, saunottiin ja juteltiin kaikkea elämästä. Sinäkin yönä mentiin joskus kuuden jälkeen nukkumaan, ja taas nukuin parin tunnin yöunet. Tää päivä oli yhtä mukava kuin muutkin, ja nyt joki aika sit tulin kotiin.
Toi mun ja sen pojan käyttäytyminen saattaa kuulostaa oudolta, ja tytöt sit luuliki et meil on jotain.
Mut ei se semmosta ollut. Me annettiin molemmat toisillemme tukea ja nautittiin toistemme seurasta, ilman et oltais oltu kunnon isku päällä. Mä seurustelen ja mulla on se mun oma ihana poika joka on tärkeintä, en oo enää samanlainen kuin ennen, en siis alkanu sotkee mun nykyistä suhetta.
Siitä huolimat et oltiin pelkkii kavereita jäi jännä fiilis siitä yhessä olosta. Se ymmärs, ja on luonteeltaan niin samanlainen kuin mä.
Nyt saattaa kyllä yöllä uni maittaa, ja huomenna sit yritän päästä lähtee huomen pojan luo. Eli saattaa olla et ku oon siel viikon niin ei hirveesti postauksii tuu, tosin huomen viel päivittelen ennen kuin lähen ja siel voin myös vähä yrittää, kun poikahan tulee aina vasta kolmen jälkeen töistä.
Kommentit