Tänään ku tulin kotiin niin ilahuin kovasti.. Pistin kissan kuppii ruokaa ja aloin ihmetellä miksei se jo ollu tullu ku yleens se tos vaihees on jo kaatamas mua kumoo. No vähä aikaa kututtuani lähin ettii sitä ja löysinki sen tonkimasta sohvan alusta. Siirsin sohvaa ja löysin sielt kuollee hiiren.. Varsin fiksu kisu ku osaa salakuljettaa niit sisälle. Ü

Pakkasta jonki verran ja isoja hiutaleita on sadellu. Nättiä.

Koulus on hömppää. Ihanan hassui kavereita jotka halaa jotta tulis hyvä mieli.

Omista asioista mun on kyl vaikee avautuu. Ku en oo itekkää peril siitä missä meen. Mut pikkuhiljaa.

Sulosia suukkoja antava poika on kyselly mun muutosta lähtie et millon voi tulla käymää täällä. Joka kerta ku se on ehottanu jotain vkl niin mulla on ollu muita menoja. Pelireissuja, kavereil olemist jne. Se sit eile taas kyseli et pitäiskö joku päivä sen tulla käymää. Kerranki mulle käy ja sanoin et tulkoon vaan su pitää seuraa. Vähä pelottaa ku se haluis nähä sen vaivan mun takia. Sil kestää vähintää tunti ajaa tänne ja jos se ei jää yöks niin keretään olla vaan vähän aikaa yhessä.