Asiat rullaa nyt hyväl mallilla. Porukatkin on ollu harvinaisen myötämielisiä mua kohtaan.

Hymyilyttää.

Alkuviikon tapahtumat on mielestä pois pyyhitty tai no ei kokonaan. Mieleen jätin sen et oli ihan helvetin hauskaa ja rentoo, mut yhteyt en pidä siihen poikaan yhtään. En tarvii muita kun sen joka mul on jo.
Enkä stressaa siitkää jos koulult soitetaan kotiin, äitille meinaan jo kerroin et mua epäillään juomisesta tosin kiistin tietty kaiken.

Porukat oli jo pari viikkoo sit sitä mielt et en saa lähtee mihinkää tänä viikonloppun kun en oo ollu hirveesti koton taas, mut sit kuiteski ne päästi mut soulmaten luo viikonlopuks ja oli kyl älyttömän hauskaa. Hymyilyttää et oon löytäny semmosen ystävän kuin se.<3 Ihminen jota arvostan ihan helskutin paljon.

Ikävä puheluita pojan kanssa soiteltu puolin ja toisin (tosin en tietty oo pystyny myöntää et on ikävä), mut onneks viikon päästä helpottaa kun kesäloma alkaa. Keretään nähä toivottavasti paljon enemmän kuin nyt.

Hymyilyttää kesän tuleminen<3