Eilen otti taas semmoset ihmiset yhteyttä joitten olemmassa olon mä olin jotenkin unohtanu. Hävettää myöntää se. Pari vuotta vietin sen yhenki kanssa aikaa päivittäin. Ja pidin siitä hirmusesti ja pidän vielläki, mut kuiteski olin jo nyt unohtanu. Eihän mun muutosta oo ku vaan vajaa puolvuotta.
Se poika sai mut aina hyvälle tuulelle ja sen takia mä vaaransin mun entisen suhteen. Tiiän ettei ex pitänyt yhtään mun ja sen toisen ystävyydestä, mut mä pidin. Liian paljonki ja päivää ennen muuttoa ton pojan pusu ja halit ei ollut niin kaverimielisiä ja kuiteskin pidin niistä paljon vaikka se olikin väärin exää kohtaa.
En voi selitellä sitä sillä et meil meni kuiteski huonosti sen exän kanssa ja tiesin jo silloin et tultais erooman sinä iltana ennen mun muuttoa.
Tiiän, oon poika asioissa ollu paska, vaikka oonki oikeasti ja isosti välittäny. Oma vika.
Tää poika siis halus yrittää mun kanssa, mutten pystyny. Ex oli liian vahvasti mun elämässä ja vietin viel sen kanssa aikaa satunnaisesti ja iltoja sen sylissä.
Annoin pakit ja tää vähän loukkaantu. Ei olla edes kahteen kuukauteen nähtykkään.
Tiiän kyl myös sen et jos tuun syksyl muuttaa sinne paikkakunnalle mistä tänne muutin niin meijän välil on paljon asioita jotka pitäis selvitellä.

Nyt taas oon liianki varovainen, en uskalla ees yrittää. Eilen vaan päästin ajatukset lentelee, mut se olo ei riittäny tähän päivään. Pelkään jotain paljon. En tiiä onko se pelko siitä et saattasin joutuu kokemaan sen saman kivun mitä jouduin kokee syksyl, vai se et pelkään satuttavani sitä vai sitä et voisin saada elämäni ensimmäiset pakit.
En oo ollu ikin ennen siin tilantees etten tiiä mitä toinen aattelee musta ja etten tunne sitä ees hyvin.
Meillä on paljon yhteisiä kavereita ja voisin tutustuu siihen kunnolla jos haluisin, mutten uskalla. Pelkään et se on niin mukava kuin aattelen sen olevan. Pelkään myös et se tykästyis muhun.
Äh ei oikeesti ois pitäny antaa itteni puhua niin paljon siitä tai no noista.
Mulla on koko elämä eessä ja viellä niitä poikia riittää.
Ei ne oo tän setvimisen arvosia.

Päivät on ilosempia kun tietää et on joku jonka kanssa voin vaan nauraa ja heittää aivot narikkaan.
Ei tarvii miettii tulevaisuutta, kaikkia hankaluuksia mitä joudutaan kokemaan. Saa sulkee mielestä kevään yhteishaun ja muut asiat.
Meistä on tullu läheisiä. Paita ja peppu. Kiva et täältä on löytyny monie kavereitten ja ystävie joukosta yks oikea ystävä.

Tänään vaan juostiin koulua ympäri ja huudeltiin hassuja juttuja.
Meillä on koko elämä eessä aikuisina olemisena voidaan käyttää nää pari vuotta ihan rauhassa nuorina olemiseen ja hauskan pitoon. Paskat muitten mielipiteistä meistä.
Mitä ne on meitä arvostelemaan? Saahaan olla niin pentuja kun halutaan ja pitää niin paljon hauskaa nyt tää peruskoulun vika kevät.
Syksyl ei enää naurata niin paljoa kun joutuu miettii et mistä ne ráhat ruokaankaan repäsis.

Siisti tunne. Koko elämä viellä eessä.